The Five – sporty open racer for a group of three
The 5-Metre class was conceived in France 1929. Finnish designers brought Five to the Nordic market in mid-thirties and it is here it gained a tremendous success especially in Sweden and Finland. The class was heralded an international status in 1935 and gained popularity even in Italy and Argentina. The 5-Metre class was promoted to become an Olympic keel boat for the 1940 Olympic Games, but the war and politics fended that off, which on a hind side was beneficial in holding the rule intact and boats competitive against each other. After the war 5-Metre classes in Sweden and Finland continued racing and between 1929 and 1950 some 300 Fives were designed and built.
The Five is lively and sporty three persons racing yacht growing in popularity again thanks to its moderate running costs, small crew, trailer mobility and active, friendly racing community.
The 5-Metre rig sports a Genoa, a main and a sizeable spinnaker, keeping the crew well occupied. The comparatively low construction cost inspired many designers to the forefront. Tore Holm and Gunnar Stenbäck drew classically beautiful 'mini-Sixes', while Roy Scherman, Jarl Lindblom and Tord Sunden tried more radical box shapes.
The most extreme Fives were Knud Reimers' Hazard, using a solid head stay profile (which was disallowed), and the Gullmar series of Arvid Laurin, testing a double-headed two-jib rig and pedal steering. The rudder still stuck to the trailing edge of the keel.
In the 1990's, the class experienced a renaissance in Finland. Tens of boats were refurbished and some experienced a total rebuilt. Today the 5-Metre class is developing fast again, with some 40 registered yachts. The class activists have managed to unearth a number of classical Fives from Finnish barns and Swedish gardens.
The Fives have an active racing fleet with some 20 boats in good company with their bigger sisters, the Sixes and Eights. Replicas of earlier Fives have been built in Sweden. For keeping the racing costs moderate the 5-Metre rule today allows alloy masts but only woven Dacron sails. Despite some proposals, the class has not approved the design or construction of Fives in modern materials, thus keep the fleet even in performance and fun to race.
CLASS RULES
Luokkasäännöt 2025-2028 SUOMEN KANSAINVÄLINEN 5m-LIITTO / Int5m-luokan veneet
Nämä säännöt muutoksineen (muutoksista on informoitu myös Ruotsin 5m-liittoa) on hyväksytty Suomen kv. 5m-liiton syyskokouksessa 2024, ja ne ovat voimassa vuoden 2025 alusta vuoden 2028 loppuun. Ne koskevat kv. 5m-luokan veneitä, jotka osallistuvat Suomen kv. 5m-liiton alaisiin kilpailuihin, ja jotka on rakennettu vuosien 1929-1957 välisenä aikana. Sääntöjen alaisiksi voidaan hyväksyä myös tällaisesta veneestä kansallisen luokkaliiton luvalla rakennettu ”replika” (ks. 3.19 Replika / uudisrakenne).
1 Yleistä 1.1 5-metriluokka on suunnitteluluokka.
1.2 Luokkaa hallinnoi Suomessa Kansainvälisen 5m-luokan kansallinen luokkaliitto (Suomen kansainvälinen 5m-liitto), joka on luokan korkein päättävä elin. Suomen Kansainvälinen 5m-liitto toimii yhteistyössä Ruotsin kansallisen luokkaliiton kanssa ja pyrkii yhtenäistämään sääntöjä sekä käytäntöjä maiden välillä sujuvan yhteistoiminnan mahdollistamiseksi.
1.3 Luokkasääntöjä voidaan tarkistaa vain sääntövuosina, joita on neljän vuoden välein alkaen vuodesta 2021. Ehdotus sääntöjen muuttamisesta tai niiden täydentämisestä on toimitettava hallitukselle viimeistään sääntökauden viimeisen vuoden syyskuun 1. päivänä. Luokkasääntöjä koskevia ehdotuksia käsitellään vain neljän vuoden välein. Luokkasääntömuutoksista päätetään viimeistään päättyvän sääntökauden viimeisenä päivänä (31.12.) ja niiden on tultava voimaan uuden sääntökauden ensimmäisen vuoden maaliskuun ensimmäisenä päivänä (1.3.). Ehdotuksen voi jättää liiton jäsen / liittoon rekisteröidyn veneen omistaja. Luokkasääntöasioita ja niitä koskevia ehdotuksia käsittelee luokkaliiton tekninen toimikunta, jonka kokoonpano (vähintään kolme henkilöä) päätetään vuosikokouksessa. Teknisen toimikunnan ehdotukset on käsiteltävä luokkaliiton hallituksessa, ja sen hyväksymät muutosehdotukset on julkaistava luokkaliiton sosiaalisen median kanavissa viimeistään 21 päivää ennen vuosikokousta. Veneiden omistajille ehdotukset lähetetään lisäksi sähköpostitse. Vain vuosikokouksella on päätösvalta sääntöjen lopullisissa muutoksissa tai lisäyksissä.
1.4 Kilpapurjehdus, joka alkaa yli *10m/s keskituulessa on mitätön. Jokaisella purjehdusalueella on sääasema; Rajakari = Airisto, Russarö = Hanko, *Harmaja = Helsinki (tuuliraja 11m/s), Kilpilahti, satama = Porvoo, Länsisatama = Maarianhamina
2 Hallinto
Veneiden omistajia kannustetaan päivittämään mittakirjansa veneen kunnostuksen yhteydessä, mutta yhtään venettä ei hylätä mitättömän tai puutteellisen mittakirjan vuoksi ennen vuotta 2028, jolloin tehtävän tilannekartoituksen pohjalta käytäntöä tiukennetaan. Kaikille kilpaileville veneille pyritään saamaan voimassa oleva mittakirja tämän sääntökauden (2025-2028) puitteissa. Tilanne arvioidaan uudelleen jokaisen sääntökauden päättyessä ja mittakirjojen päivitystä pyritään edistämään kannustimien – ei kieltojen ja rajoitusten – kautta.
2.1 Mittamiehet
Mittaus tehdään luokkasääntöjen mukaisesti ja pätevän (=luokkaliiton hyväksymän) mittamiehen toimesta. Luokkaliitto ylläpitää mittamiesrekisteriä nettisivustollaan. Mittauksesta mittamiehelle suoritettava kertaluontoinen korvaus sekä luokkaliitolle suoritettava leimamaksu vahvistetaan jäsenmaksujen yhteydessä vuosikokouksessa.
2.2 Mittamies ei saa mitata mitään osaa, jota hän itse omistaa, on suunnitellut tai rakentanut. Jos mittamies ei ole varma, täyttääkö jokin osa luokkasäännöt, hänen tulee kuvata olosuhteet mittauslomakkeessa sekä konsultoida muita mittamiehiä ja / tai luokkaliiton päämittamiestä. Kun vene on mitattu, kopio mittakirjasta tulee lähettää luokkaliiton hallitukselle, joka ylläpitää mittakirjarekisteriä.
2.3 Uudet tai muutetut purjeet tulee mitata mittamiehen toimesta. Halssikulmaan tulee mittamiehen leimaus ja päiväys.
2.4 Omistajanvaihdos Mittakirja raukeaa omistajanvaihdoksen yhteydessä, mutta venettä ei tarvitse mitata uudelleen. Mittakirja kulkee veneen mukana.
2.5 Voimassa oleva mittakirja on mittauspöytäkirja tai sen kopio, jonka luokkaliiton mittamies on allekirjoittanut ja tekninen toimikunta leimannut.
2.6 Mittakirja Suomen kv. 5m-liiton myöntämä ja voimassa oleva mittakirja on kerrallaan voimassa nelivuotisen sääntökauden (2025-2028, jne.) ajan.
2.7 Poikkeuksen luokkasäännöistä voi myöntää vain luokkaliiton tekninen komitea, ja se tulee merkitä mittakirjaan.
3 Runko
3.1 Mittaukset suoritetaan World Sailing varustesääntöjen (Equipment Rules of Sailing ) mukaisesti, ellei toisin mainita.
3.2 Jos ei ole selvästi ilmoitettu, että mitta on enimmäis- tai vähimmäismitta, sovelletaan seuraavia toleransseja: 0-1000 mm +/- 1 % 1001-3000 mm +/- 0,5 % yli 3001 mm +/- 0,25 %
3.3 Mittaluvun R laskeminen. R = (L + VS - F - B/2) / 2 R = Mittaluku = enintään 5 L = Mittapituus metreissä (Katso säännöt 3.4 + 3.9) F = Vapaalaita metreissä B = Leveys metreissä S = Purjepinta-ala neliömetreinä lwl = vesilinjan pituus
3.4 Mittapituus L = L1 + 1,5(Of - 2Vf) + 1/3(Oa - 2Va) L1 = pituus, mitattuna 75 mm korkeudelta lwl yläpuolelta. Of = ketjun ympärysmitta L1 etupisteessä, mitattuna 250 mm kohtisuoraan ylöspäin L1:ä. Vf = 250 mm. Oa = ketjun ympärysmitta L1 takapisteessä, mitattuna kannen yläreunasta kannen yläreunaan. Va = pystysuora korkeus, L1 takapisteessä, mitattuna L1:ä kannen yläreunaan. Keulasektioiden välinen vähimmäisero on oltava 30 % kaksinkertaisesta pystysuorasta korkeudesta.
3.5 Vapaalaita F = (Fa + Fm + Ff) / 3 Fa = pystysuora korkeus, L1 takapisteessä, mitattuna vesirajasta kannen yläreunaan. Fm = pystysuora korkeus 0,55 lwl takana lwl etupisteestä, mitattuna vesirajasta kannen yläreunaan. Ff = pystysuora korkeus, L1 etupisteessä, mitattuna vesirajasta kannen yläreunaan. Laskennassa F laskenta-arvo ei saa ylittää 650 mm.
3.6 Leveys B = (Bd + 3Bw) / 4 Bd = Leveys, mitattuna kannella 0,55 lwl kohdalla lwl keulan kärkipisteestä. Bw = Leveys, mitattuna lastivesilinjassa 0,55 lwl kohdalla lwl keulan kärkipisteestä.
3.7 Parraslinja Parraslinjan tulee olla tasainen ja jatkuva kovera käyrä.
3.8 Sisäänpäin kallistuva kylki (Tumble home) Leveyden väheneminen sisäänpäin kallistuvien kylkien johdosta kannen suuntaan ei saa missään kohdassa ylittää 2 % maksimi leveydestä. Ylitys lisätään kolminkertaisena mittalukuun.
3.9 Jos kokonaispituus ylittää 1,5 * lwl, ylimääräinen pituus lisätään "L":ään kaavassa.
3.10 Koveruus Koveruutta ei saa esiintyä rungon pinnalla vesilinjan ja kajuuttaviivan välillä, lukuun ottamatta aluetta perärungon profiilissa lwl perän mittapisteen edessä. Koverat pinnat, jotka johtuvat suoraan sallitusta konkavuudesta perärungon profiilissa, eivät ole kiellettyjä tässä kohdassa. Koveruutta ei saa olla perän takana. Jos keulassa on epäsäännöllisiä koveruuksia tai kohoumia pystysuoralla alueella, joka on 75 mm vesilinjan ylä- tai alapuolella, ne on tasoitettava kyseisen pystysuoran etäisyyden rajoissa. Jos tasoitus lisää mittalukua tai vesilinjan pituutta, tätä lisääntynyttä pituutta on käytettävä mittaluvun tai uppouman laskennassa.
3.11 Rungon merkit tulee maalata tai kiinnittää veneeseen seuraavasti: A: Merkki, vähintään 60x10 mm a) Molemmissa lwl (vesilinjan) päissä b) Molemmissa L1päissä Takimmainen mittamerkki tulee sijoittaa siihen kohtaan, missä: 1. L1 leikkaa peräpeilin tai 2. Peräsinakselin jatke B: Kelluntamerkki 0,55 lwl:ä keulan "L"ä. Suorakulmainen kolmio, jonka kateetit ovat 50 mm. Kelluntamerkin kärki toimii mittapisteenä. C: Pyöreät merkit, halkaisija 10 mm a) Vapaan laidan pisteissä keulassa ja perässä sekä kelluntamerkin kohdalla, 0,55 lwl keulasta b) Pisteessä, joka on 250 mm pystysuunnassa keulan (L1) yläpuolella
3.12 Laidat Laudoituksen ja kaarien (pois lukien ruuvit tai niittiliitokset) vähimmäispaino on 11,2 kg per m².
3.13 Palkinkannattajat Vähimmäispaino on 500 kg per m³, ja vähimmäispoikkipinta-ala on 18 cm². Aluksen keskikohdan jälkeen pitkittäiskannattajat voivat vähitellen kaventua päitä kohti, jolloin poikkipinta-ala voi olla 25 % pienempi.
3.14 Kansi Kannen ja palkkien yhteenlaskettu vähimmäispaino, pois lukien ruuvit, on 8,8 kg per m².
3.15 Avotila Avotilan suurin sallittu pinta-ala on 2,25 m².
3.16 Mikään osa kansiaukosta ei saa sijaita 200 mm lähempänä parraslinjaa.
3.17 Rakennusmenetelmät Perusrakenteille, kuten köli, perävannas, peräpeili, polviot, laipiot jne. tulee käyttää tavanomaisia rakennusmenetelmiä.
3.18 Ominaispaino Noudatetaan Ruotsin Purjehdusliiton luokituslautakunnan suositusta noudattaa kansainvälisen luokitusyhdistyksen määräyksiä 5 metrin luokassa käytettävien puulajien ominaispainosta, joita tulee käyttää kannessa, palkinkannattajissa ja kaarissa. Alhaisempi ominaispaino on kompensoitava vastaavalla materiaalimittojen lisäämisellä.
3.19 Replika / uudisrakenne Veneiden replikat, joiden rakentamisen Suomen kansainvälinen 5m-liitto on hyväksynyt, voivat myös osallistua luokan kilpailuihin. Jotta vene voidaan luokitella replikaksi, luokassa edellytetään seuraavaa:
1. Rakennuspiirustukset on tehty ennen vuotta 1958.
2. On liitolle esitettävä dokumentit, että alkuperäinen korjauskelvoton runko on purettu tai että se on todella tuhoutunut.
3. Rakentamisessa on noudatettava tavanomaisia rakennusmenetelmiä ja siinä tulee toteuttaa tiukasti alkuperäisiä piirustuksia. Rakentamista ja sen vaiheita on dokumentoitava. 4. Luokkaliitto on määrännyt edustajan valvomaan säännöllisesti veneen rakentamista. 5. Luokkaliiton valtuuttama mittaaja on mitannut veneen ja todennut sen olevan Suomen kansainvälisen 5m-luokan vene
4 Runkomuoto
4.1 Syväys Jos syväys ylittää 1,10 m, ylitys lisätään mittalukuun kolminkertaisena.
**4.2 Nostoköli, liikkuva köli, siipiköli tai vastaavat ovat kiellettyjä.
4.3 Peräsin
Peräsimen on oltava kiinnitetty perävantaaseen. Vapaasti riippuva peräsin tai trimmiperäsin ei ole sallittu. Peräsimen on oltava puuta.
4.4 Köli
Puukölin on sen suurimmassa osassa (missä se on poikkileikkaukseltaan suurin) oltava vähintään 150 mm leveä. Puuköliin lasketaan kuuluviksi niin kölipalkki, emäpuu kuin kölirakenteen liitoskohta runkoon. Kölin alapinnan on oltava suora vähintään 1,25 m pituudelta ja vaakasuora tai enintään 15 asteen kallistuksella.
5 Riki
5.1 Masto on oltava valmistettu puusta. Alumiinimasto sallitaan Suomeen ulkomailta tuotujen 5mluokan veneissä sen ensimmäisen Suomessa vietetyn täysimittaisen sääntökauden loppuun saakka. Puumaston poikkileikkauksen poikkimitta min 90mm puolivälissä kannen ja keulaharuksen kiinnityskohdan välillä. Pysyvästi kaarevat mastot, pyörivät, kääntyvät tai purjehduksen aikana eteenpäin kallistettavat mastot sekä niihin liittyvät järjestelmät ovat kiellettyjä. (Mastonkannan on oltava kiinteä sekä sellainen, ettei masto pääse liikkumaan kannassaan purjehduksen aikana.) Alumiinimaston profiilin materiaalipainon tulee olla vähintään 2,4 kg/m. Profiilin halkaisua voidaan kaventaa keulaharuksen kiinnityskohdasta ylöspäin. Profiilin materiaalipaksuuden on oltava vähintään 2,5 mm. Profiilin poikkileikkausmitat ovat: leveys vähintään 79 mm, korkeus enintään 114 mm. Profiilin mittojen toleranssi on ± 2 mm. Puumaston ja alumiinimaston vähimmäispaino kiinteine varusteineen on 30 kg.
5.2 Jokaisen vantin tai yhdistetyn keulaharuksen murtolujuuden on oltava vähintään 2000 kg.
5.3 Puomin tulee olla valmistettu puusta. Puomin suurin sallittu poikkileikkauskorkeus: 110mm
5.4 Spinaakkeripuomi tulee olla valmistettu puusta tai alumiinista.
6 Purjeet
6.1 Yleistä Jos tässä säännössä ei toisin mainita, noudatetaan Equipment Rules of Sailing / World Sailingin ohjeita purjeiden ja purjemittauksen osalta.
6.1.1 Luokkamerkkien, purjenumeroiden ja kansallisuuskirjainten tulee olla kansainvälisten kilpapurjehdussääntöjen mukaisia, mutta myös vanhempi kansallisuusmerkintä, (L vs. FIN), sallitaan.
6.1.2 Purjepinta-ala S on isopurjeen ja keulapurjeen laskettujen pinta-alojen summa.
6.2 Isopurje
6.2.1 Isopurjeen laskettu pinta-ala on: 0,5 * P * E. P = Etäisyys maston ylä- ja alareunan mittamerkkien välillä. E = Etäisyys puomin mittamerkin sisäreunasta maston takareunaan.
6.2.2 Mittamerkit Suurin sallittu korkeus, mitattuna kannesta maston takareunaa pitkin ylimmän mittamerkin alapintaan, on 10,00 m. Puomin korkeus: Suurin sallittu korkeus, mitattuna kannesta maston takareunaa pitkin maston alamittamerkin yläreunaan, on 1,00 m.
6.2.3 Materiaali Isopurjeen tulee olla ommeltu kudotusta materiaalista (Dacron).
6.2.4 Latat Isopurjeessa sallitaan enintään neljä lattaa. Lattojen tulee olla sijoitettu siten, että ne jakavat purjeen takareunan noin viiteen yhtä suureen osaan. Lattojen suurin sallittu pituus on 1600 mm.
6.2.5 Leveydet Isopurjeen leveys 3/4 korkeudella tulee olla 38 % ja puolivälissä 65 % E:stä.
6.2.6 Toppilevy Etäisyys maston takareunasta toppilevyn takareunaan saa olla enintään 120 mm.
6.3 Keulapurje
6.3.1 Etukolmion laskettu pinta-ala on: 0,85 * 0,5 * I * J.
6.3.2 Etukolmion korkeus I
I = Etukolmion korkeus korkeimpaan kohtaan, joka on jokin seuraavista: a) Kohta, jossa keulaharuksen takareuna leikkaa maston etureunan. b) Kohta, jossa keulaharuksen profiilin etureuna (tai sen jatke) leikkaa maston etureunan. c) Nostinpylpyrän pyörän uran pohja, jossa keulapurjeen nostin poistuu mastosta. I saa olla enintään 7000 mm kannen yläpuolella.
6.3.3 Etukolmion kanta J
J = Etukolmion kanta, mitattuna maston etureunasta siihen pisteeseen, joka antaa suurimman mitan: a) Kohta, jossa kansi ja keulaharuksen takareuna (tai sen jatke) leikkaavat. b) Kohta, jossa kansi ja keulaharuksen profiilin etureuna (tai sen jatke) leikkaavat.?? c) Spinaakkeripuomin uloin pää, kun puomi on kiinnitetty siten, että saadaan suurin etäisyys mastosta.
6.3.4 Kaikki uudet keulapurjeet (kaudesta 2021 eteenpäin) tulee valmistaa kudotusta materiaalista (Dacron).
6.3.5 Genuan alapituus
Genuan helman pituus saa olla enintään J + 2500 mm.
6.3.6 Mitään keulapurjetta ei saa varustaa fokkapuomilla, eikä siinä saa olla enempää kuin yksi skuutti tai mitään laitetta, joka muuttaisi purjeen muodon muuksi kuin kolmionmuotoiseksi.
6.4 Spinaakkeri
6.4.1 Pinta-ala Mikään spinaakkerin liesma ei saa olla pidempi kuin 0,8 * √(I² + J²) + 2,5 m.
6.4.2 Spinaakkerin sivujen tulee olla yhtä pitkät.
6.4.3 Spinaakkerin tulee olla valmistettu kudotusta materiaalista.
6.4.4 Spinaakkerin putkimaiset taskut tai säädettävät aukot ovat kiellettyjä.
6.4.5 Spinaakkerin nostin saa olla kiinnitetty keulaharuksen kiinnityskohdan yläpuolelle vaikuttamatta I-mittaan. Kuitenkin nostinpylpyrän ylin kohta saa olla enintään 200 mm sen pisteen yläpuolella, josta I mitataan. Pylpyrän keskikohta ei saa olla kauempana kuin 80 mm maston etureunasta.
7 Varusteet
7.1 Pakolliset varusteet Veneessä tulee kilpailun aikana olla aina mukana seuraavat varusteet: a) Ankkuri, joka on yleisesti hyväksytyn mallinen, ja jonka paino on vähintään 5 kg, sekä vähintään 30 m ankkuriköyttä, jonka murtolujuus on vähintään 1400 kg. b) Kaksi 10 metrin tai yksi 20 metrin kiinnitysköysi, jonka lujuus on sama kuin ankkuriköyden. c) Yksi pelastusliivi jokaiselle miehistön jäsenelle. d) Toimiva pilssipumppu. e) Vähintään yksi mela. Melan lavan pinta-alan tulee olla vähintään 4 dm². Melan muodon ja lujuuden tulee olla sellaiset, että se täyttää tehtävänsä.
8 Uppouma / kelluntatila
8.1 Pienin sallittu uppouma on 1500 kg.
8.2 Uppoumamittauksessa veneen tulee olla valmis ja varustettu kilpailua varten. Kolmiomaisten kelluntamerkkien kärjen tulee koskettaa veden pintaa, kun varusteet on asetettu normaaleille paikoilleen. Seuraavat varusteet tulee olla mukana mittauksen aikana: a) Isopurje ja suurin keulapurje, jotka on asetettu kannelle maston viereen. b) Masto ja puomi kiinteine ja liikkuvine rikeineen omilla paikoillaan. c) Varusteet, laitteet ja köydet, joita normaalisti käytetään purjehduksessa. d) Kannet ja luukut. e) Yksi pilssipumppu. f) Spinaakkeri ja spinaakkeripuomi asetettuina kannelle maston viereen. g) Ankkuri, jonka paino on vähintään 5 kg, pakattuna maston viereen.
8.3 Miehistö
Kilpailussa miehistön jäsenten määrä on enintään 3 henkilöä.
8.4 Roikkuminen
Miehistöllä ei saa olla käytössään minkäänlaista painoa lisäävää varustusta. Erityisiä laitteita, jotka helpottavat niin sanottua roikkumista, ei saa käyttää. Tällaisiin erityisiin laitteisiin kuuluvat roikkumaremmit, valjaat, kahvat, trapetsivarusteet jne.